Ranskan alkeiskurssi  Le gâteau  PALA 13

 

 

1301849543_img-d41d8cd98f00b204e9800998e  Cellulaer Dweller

 

Enää reilu kuukausi Eurovison laulukilpailuihin.  Silloin pistelaskun yhteydessä voit kuulla paljon ranskankielisiä numeroita, joista jo viime viikolla opitkin 12.  Nyt voit päästä laskemaan sataan.  Jotta tehtävä ei osoittautuisi liian vaikeaksi, sinun ei tarvitse kuin siirtää kursori numeron päälle.  Tietokone puhuu puolestasi.  Kun olet riittävän kauan siirrellyt kursoria, voit siirtyä yläreunan options- tekstiä painamalla QUIZ MODEen,  Sinun tulisi klikata sitä numeroa, jonka kuulet sanottavan.

 

 Ei ole tarkoituskaan että heti oppisit kaikki nämä  numerot.  Kunhan saat aluksi jonkinlaisen yleiskuvan, miten numerot ranskankielessä muodostetaan.  Tätä harjoitusta on hyvä kerrata usein, samoin kuin Le gâteau –kurssin aikaisempien jaksojen sanoja ja muistisääntöjä.  Opiskelemalla kielen yleisimmät sanat huomaat, että ymmärrät jo luettua ranskaa jonkin verran.  Helpoiten se käy kun klikkaat tämän blogin KATEGORIA-luettelosta ”alkeisranskaa” ja vierität näkymän alas.  Siten voit kerrata oppijaksot oikeassa järjestyksessä.

 

Opiskelemalla ranskan kielen yleisimpiä sanoja huomaat pian, että alat löytää kirjoitetusta ranskan kielestä jo yllättävän paljon tuttuja sanoja.  Le gâteau –kurssin suurin erikoisuus on kuitenkin se, että opit myös puhumaan lukemaasi ranskaa kunhan opettelet ulkoa kurssilla tarjotut muistisäännöt.  Ne on kirjoitettu suuremmalla fontilla.

 

Ranskan numerot 69:stä ylöspäin ovat hieman omituisia, sillä ne pohjautuvat  20-lukujärjestelmään.

 

70  = 60 + 10

80  = 4 x 20

90  = 4 x 20 + 10

 

http://www.languageguide.org/french/numbers

 

Tällä kertaa esittelen kaksoiskonsonantteja sisältäviä sanoja, jotka ranskankielessä äännetään lyhyinä.  Niiden jälkeen opit yleisimmän ranskan kielen verbitaivutuskaavan kahden muistisäännön avulla.  CC- kaksoiskonsonantin hieman erikoisen ääntämisen opit jo viime kerralla. SS taas käytiin läpi sitä edellisellä kerralla ihan ilman poikkeuksia. LL-kaksoiskonsonantti on hieman oikullinen äännettävä, joten jätetään se suosiolla seuraavaan palaan.   [ ER- päätteisissä verbeissä loppu-R ei äänny ]

 

 

AFFAIRE     [ a.fer ]    asiat, liiketoimet

EFFET      [ e.fe ]       vaikutus      (  EN  EFFET   =   itse asiassa )

OFFRIR       [ o.frir ]      tarjota

 

NOMMER      [ no.me ]       nimetä, kutsua, nimittää

PROGRAMME     [ pro.gram ]      ohjelma

COMMUN       [  ko.mö~ ]        yhteinen, yleinen

 

PERSONNE      [ per.son ]       henkilö, ihmiset, kuka tahansa, ei kukaan

CONNAÎTRE        [  ko.netr  ]   tuntea ennestään, tietää

RECONNAÎTRE      [ re.ko.netr ]     tunnistaa 

HUOM: RE-ETULIITE = UUDESTAAN

 

RAPPORT     [ ra.por ]     raportti, suhde, yhteys

APPARTENIR     [ a. par.tö.nir ]   kuulua johonkin, liittyä

APPREDRE      [ a.pra~dr ]       opettaa, opetella, oppia

 

ATTENDRE      [ a.ta~dr ]      odottaa, viipyä

PERMETTRE      [ per.metr ]       sallia

LETTRE       [  letr ]      kirje

 

ARRÊTER       [ a.re.te ]      ottaa kiinni, pysäyttää

TERRE      [ ter ]      maaperä. maailma, valtio, pelto

DERRIÈRE     [ de.rjer ]     takaosa, taakse, takana

 

 

Nyt on sitten vuorossa ranskan ylivoimaisesti tavallisimman verbitaivutuskaavan  muistisäännön paljastaminen.  Se koostuu englantilaisen Monthy Python-ryhmään kuuluvan koomikon John Cleesen sukunimestä ja eräästä englantilaisesta sanasta lähes sellaisenaan.

 

[ cl - E - ES - E  ]      paljastaa yksikön taivutusmuodot  ER-päätteisissä säännöllisissä verbeissä

 

conseqent ( jostakin johtuva )  vain yksi kirjain muutettuna  Q=Z (kuu-set)

selittää monikon taivutusmuodot kaikissa säännöllisissä verbeissä.

 

 

 

 1296161933_img-d41d8cd98f00b204e9800998e= 1296161933_img-d41d8cd98f00b204e9800998e   [ Q=Z ]  [ kuu-set ]

 

 

[ c- ONS-EZ-ENT ]

 

 

DONNER      [ do.ne ]       antaa

 

JE  DONNE   [ 3e  don ]        minä annan

TU  DONNES    [ ty  do.ne ]         sinä annat

IL//ELLE/ON  DONNE    [ il/el/on   don ]       hän antaa / annetaan

NOUS  DONNONS    [ nu   dono~ ]        me annamme

VOUS  DONNEZ      [ vu  do.ne  ]        te annatte

ILS/ELLES   DONNENT       [ il/el   don ]      he antavat

HUOM :  LOPPU –ENT JÄÄ LAUSUMATTA   HE-MUODOSSA

 

Jotta tämä oppi jäisi mieleen, niin sitä on syytä harjoitella paljon.  Yritäpä taivuttaa itseksesi PARLER-verbi, joka tarkoittaa puhua.

 

Parlez vous français? –kysymyslause taitaakin olla tuttu.  Lisää harjoituksia seuraavassa :

 

http://www.didieraccord.com/exercices/index.php?ex=1.2.2

http://www.didieraccord.com/exercices/index.php?ex=1.2.3

http://fog.ccsf.cc.ca.us/~creitan/qchap1er.htm

http://platea.pntic.mec.es/~cvera/hotpot/verbes_er.htm

 

 

Mikäli haluat kesäksi sujuvan alkeisranskan taidon, niin  suggestopedinen kielikurssi voisi olla oikea valinta.  Turun kesäyliopiston kurssille tulee ilmoittautua sitovasti tämän viikon keskiviikkoon 6.4.2011 mennessä :

 

http://www.turunkesayliopisto.fi/taydennys/v2011_ranskan_alk_sugg_i.html

 

Mutta ahkerasti itseopiskelemalla myös Le gâteau-kurssi voi auttaa sinut hankkimaan riittävän turistiranskan taidot.  Suosittelen lainaamaan kirjastosta alkeisranskan kurssikirjan, jolloin opit liittämään täällä oppimaasi perussanastoa oikeisiin puhetilanteisiin.  Netistä  löytyy myös aivan erinomainen,  suomalaisia varten laaditun peruskielioppipaketti PIQUE-NIQUE

 

 

 

             Bon voyage

 

             Pelle Gudsson

 

 

Pelleopistossa on viikon videolla tarjolla ranskalaista klovneriaa:

 

 

Olen mietiskellyt, että miten klovneriaa voisi käyttää kantaa ottavana taidemuotona.  Nyt eduskuntavaalit antaisivat paljon herkullisia aiheita, jos jaksaisi vaan panostaa taustatyöskentelyyn.  Hahmot tulisi myös etäännyttää ja karakterisoida niin, että ei olisi vaaraa kunnianloukkaussyytteistä.  Poliitikot tuskin haluavat omia kuviaan käytettävän, eikä niihin ole kovin soveliasta piirtää punaisia neniäkään.  Arvokkuus ennen kaikkea, taitaa olla eduskuntaehdokkaiden mottona.

 

Koska huumori usein pohjautuu asioille, jotka on huomannut vihaamisen arvoisiksi, niin ehkäpä joidenkin ministerien heikot puolet voisi tuoda korostetusti esille.  Laskutaidoton rahaministeri, lukutaidoton kouluministeri, puhekyvytön , sammakkoja suustaan lasketteleva ministerien ministeri voisivat olla herkullisia henkilöhahmoja klovneriaankin.   Noilla tyypityksillä olisi riittävästi todellisuuspohjaa, jotta tapahtumista saisi luotua naurettavia.  Nauru on nimittäin erittäin voimakas ase politiikassakin.  Eihän kukaan itseään vakavasti asioita hoitava  halua joutua ehdoin tahdoin naurunalaiseksi.  Valitettavasti Suomen valtiojohtoon ei vaan ole hankkiutuneet kaikkein lahjakkaimmat yksilöt.  Niinpä Pelleopistossa viime kuukausina esitellyt STATUS-tyyppiset  naurun aiheet ovat aivan totista totta politiikankin näyttämöllä.  Kuka rohkenee tarttua haasteeseen?

 

 

Dokumenttiteatteri on muuten rantautumassa Suomeenkin.  Ohessa aihetta käsittelevä blogi:

 

http://www.dokumenttiteatteri.fi

 

Ja tässä sitten viikon seitsemän STATUS-tyyppistä naurunaihetta. Viikon videollahan on myös nähtävissä eri statusta ilmaisevia klovnihahmoja.

 

 

Ulkoaoppimisen ja toistamisen korostaminen

Kiireeseen vetoaminen, joka osoittautuukin tekosyyksi

Tahallaan unohtaminen

Halu tietää, kumpi on parempi

Omasta läsnäolostaan muistuttaminen  erilaisin symbolein ja esinein

Huomionsa kertominen aivan liian voimakkaalla äänellä

Ylistyslauluista pitäminen (siis itseen kohdistuvien vuodatusten)

 

 

Tuosta viimeisestä jossain ilmaisjakelulehdessä oivallettiin, että koska työnantajan moittiminen julkisesti on ehkä loukkaavaa, niin ylenpalttinen ylistely voisi toimia myös piilotetun paheksunnan ilmaisuna.  Yleisö ja mediankäyttäjät ovat fiksua porukkaa.  Pitää luottaa heidän oivalluskykyynsä.

 

 

                       Pelleilemisiin,

 

                       Pelle