Neville Tranterin ”The Power of the Puppet”-nukketeatterikurssi Jyväskylän Kesässä yllätti minut monipuolisuudellaan ja perusteellisuudellaan.  Kirjoitan tähän pienen koosteen  29 sivuisista muistiinpanoistani ja muistikuvistani.

 

Pelleopistossa pitkään käsitelty status-aihe tuli esille myös nukketeatterimaailmassa guruna pidetyn Neville Tranterin kurssilla.  Sen tajuaminen helpottaa draaman kirjoitusta.  Statusvaihtelu tuo esitykseen eloa.  Draama-ainesta saa myös  hahmojen kipukohdista, joita yritetään piilottaa,  syvästä intohimosta sekä elossapysymisen haasteesta. Yllättävän paljon  muutakin yhteistä liittymäpintaa  nukketeatterista ja klovneriasta löytyi.

 

Neville itse  kertoi aloittavansa esitystensä ideoinnin uskottavien hahmojen kehittelyllä.  Hahmot edustavat joitain arkkityyppejä, jotka kuuluvat ihmisten yhteiseen alitajuntaan.  Pelle on arkkityypeistä yksi.  Muista Neville mainitsi ainakin seuraavat : isä, äiti, lapsi, vauva, roisto, hullu, prinsessa, prinssi, Jumala, Saatana, kuolema, pomo, alainen, pappi.  Arkkityypit voivat saada eri muotoja, joista Neville toi esimerkkinä koiraperheen.

 

Viimeisen päivän harjoituksessa esitin Zino-nuken kanssa laulun tosi vanhasta arkkityypistä : Ukko Nooasta.  Alla kuva soolo-osuuteen valmistautuvasta  Zinosta.

 

 

 

Naurua kurssillamme riitti ja se oli aina hyväntahtoista, vaikka naurettiinkin asioille jotka eivät sujuneet aivan täydellisesti.  Toisten virheet toimivatkin paljolti opetusmatariaalina ja niistä voi olla kiitollisia.  Nuketatterissa kun omia virheitään on kovin vaikea huomata ilman ulkopuolista havainnoijaa.  Pellekin tekee paljon asioita väärin, mutta hänet silti hyväksytään.  Riemastuttava oivaltaminen tai joko iloinen tai sitten piinaava tuttuus ovat myös usein käytettyjä naurun lähteitä.

 

Aivan uusi klovnityyppikin kurssilla keksittiin.  Nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi totesi, että tyrkkyjulkkikset ovat tämän päivän klovneja.  Tuosta aiheesta saisi ehkä inhoklovneriaa nykysirkukseen. Oikeastaan kyse on aivan sama linssiludeilmiö, mitä Charlie Chaplin käytti aiheena ensimmäisessä kulkuriasuisessa lyhytfilmissään "Kilpa-ajot".

 

Kehonkielelle omistettiin puolet kolmen päivän nukketeatterikurssin ajasta.  Klovneriassakin on suotavaa kehittää kehonkielen ilmaisua mahdollisimman monipuoliseksi rytmiä ja sen vaihtelua unohtamatta.  Helposti hahmotettavat liikeradat ja katseen suunnat lisäävät katsomisnautintoa.  Nukketeatterissa liikkeiden selkeys ja ”yksi liike kerrallaan” –periaate ovat elintärkeitä kuten mimiikassakin.  Neville Tranter opetti nukketeatterin perusliikesarjaksi seuraavaa yhdistelmää, jonka avulla klovnikin voi selkiyttää ilmaisuaan:

 

-pään ja katseen liike ( yleisön huomio kohdistetaan )

-käsiele ( uusi kehonasento valmistaa  näyttämön tekstille )

-teksti ( mahdollisimman elävästi painottaen )

 

Harjoituksissa rikoimme joskus tahallamme tuota sääntöä vain huomataksemme, että niin syntyi välillä koomista ilmaisua.  Tekstin jälkeen esitetty, kuvaava ele antaa sille hassunkurisen leiman.  Se saattaa sopia johonkin klovniesitykseen lisämausteeksi.

 

Zino osoitti meille, että hän on uskomattoman ilmaisuvoimainen.  Nukettajan energia välittyy nuken kautta ja jokainen liike luo merkityksen yleisön mielessä.  Alla pieni otos Zinon ilmeistä:

 

  

 

 

 

 

Nukenrakennuksen eräs niksi on silmien asettaminen samansuuntaisesti vinoiksi.  Se saa aikaan vaikutelman tunteiden vaihteluista eri pään asennoissa.  Zinon tyyppisen nuken pään koko on vaikuttavimmillaan, kun se on joko pienempi tai huomattavasti suurempi normaalikasvoja. Tässä Neville Tranterin tekniikassahan nukettaja on vapaasti yleisön nähtävissä normaali- tai roolivaatteissa.

 

Suun saa vaikuttamaan aidolta, kun yläkitaan maalaa mustan puoliympyrän nielua kuvaamaan ja alakitaan taas punaisen puoliympyrän kieleksi.

 

Jo edellisellä kerralla Pelleopistossa aloitettuun huulisynkronoinnin opetukseen  sain kurssilta pari hyvää vinkkiä. Suun avautumisen suuruuteen  Neville Tranter ei kiinnittänyt kurssilaisten huomiota, mutta perussääntönä on se että vokaalien aikana suu on auki. Suun on hyvä sulkeutua joka sanan jälkeen.  Tosin tuon säännön rikkominen ei ole kuolemansynti, kuten Neville Tranterin ohjaamassa ja Satu Paavolan käsikirjoittamassa 3D-nukketeatteriesityksessä Martti Suosalo osoitti.  Tekninen taika, joka lisää nuken puheen illuusiomaisuutta, on nuken suun sulkeminen muutaman sekunnin kymmenyksen nukettajan suun sulkeutumisen jälkeen.  Näin yleisön huomio suuntautuu viimeisenä liikkuvaan nuken suuhun.

 

Eräässä lauluharjoituksessa tuli esiin pitkien ja harkittujen taukojen teatraalinen vahvuus.  Jos ja kun olet saanut yleisön mielenkiinnon itseesi, niin rohkealla tauotuksella, sen aikaisella kuvaavalla liikkellä tai liikkeen pysäyttämisellä luot dramaattista jännitettä.  Sen voi sitten laukaista jollain nauratuksella.  Eihän maallinen elämäkään pelkkää iloa ole – ainakaan minulla.

 

Neville Tranter osoittautui todella taitavaksi ja kurssilaisia kunnioittavaksi kouluttajaksi.  Suuret taiteilijat tunteekin juuri tuollaisesta itseään korottamattomasta asenteesta  Hänellä on takanaan 30 vuoden ura nukketaiteilijana ja 22 valmistettua esitystä, joihin hän on valmistanut itse nukkensa.   Pienessä matkalaukussa matkustava Zino puolestaan oli ennen sadoilla nukkekurseilla saavuttamaansa maailmanmainettaan kabareetaiteilija, joka esiintyi yhdessä Nevillen kanssa.

 

 

 

Erityiskiitos Zinolle, joka muisti taukojen aikana levätäkin.   Siinä kai sen rentouden salaisuus, jolla hän ylti aivan uskomattomiin suorituksiin.  Yritäpä sinä purra varpaitasi.

 

Tällä kerralla Pelleopistossa ei esitellä normaaleja seitsemää naurattamisen salaisuutta. Nyt tulee vain yksi liioiteltuihin tunteisiin liittyvä.  Eräässä harjoituksessa nimittäin pari kurssilaista sai mielettömän naurumyrskyn aikaan uskomattomalla arkuudellaan tilanteessa, jossa normaalielämässä toimitaan hyvin varmoin ottein.  Arkuus löytyy tunnekartalta kello yhdentoista suunnalta keskipisteestä lukien toiselta kehältä.  Voit miettiä myös muiden tunteiden liioittelun tuomaa huvittavaa vaikutusta.

 

Noin tuhat naurattamisen periaatetta eli ”Niin paljon on aihetta nauruun”-lista löytyy naurukouluttaja Vesa Karvisen ”NAURUN ABC” –kirjan liitteenä.  Voit hankkia ”NAURUN ABC”-kirjan itsellesi Pelleopisto-hintaan 5 euroa (sis 8% alv) johon lisätään postituskulut 4 euroa kirjoittamalla tilauksesi osoitteeseen :

 

 www.leikkimieli.fi/palaute.php  

 

Tämän kertainen matka klovnimaailmaan suuntautui syvälle nukketeatterin kulisseihin. Aikuisille suunnattu nukketeatteri on ulkomailla suosittua.  Suomessa se genre on vasta nousemassa.  Jos haluat olla mukana tässä ensimmäisessä aallossa klovnerian keinoin, voit ottaa yhteyttä valtakunnalliseen nukketeatteriyhdistykseen Suomen  Unimaan.  Suomessa on nyt kaksi nukketeatteriin erikoistunutta läänintaiteilijaakin Aapo Repo Mikkelissä ja Timo Väntsi Turussa.  He saattaisivat ilahtua yhteydenotostasi.

 

 

                             Pelleilemisiin,

 

 

                             Pelle Gudsson

 

 

P.S. Viikon videoksi löytyi kuin löytyikin Nevillen ja Zinon yhteinen lauluesitys Nevillen omalta YouTube-tililtä

 

http://www.youtube.com/watch?v=7HcpBz8N8ZI&feature=related

 

Tuota videota katsellessa tulee melkein kylmät väreet, kun muistaa  laulaneensa samaisen Zinon kanssa. 

 

 

Tässä nukketeatterikoosteen kauniiksi lopuksi  marionettipelle.  Sen on valmistanut Aapo Repo.

 

 http://www.nukkereaktori.com/fi/index.php?option=com_rsgallery2&page=inline&id=53&Itemid=77

 

 

Kiinnostaisiko sinua tehdä tai teettää keikoillesi itsestäsi marionettinäköisnukke?  Se lisäisi mielettömästi esityksen ulottuvuuksia.  Nuken käyttö klovneriassa  mahdollistaa erilaisten statusasetelmien käytön yhden henkilön showssakin.