Miimin ja pantomiimin perusteita käsittelevä kirjoitussarja alkaa nyt Pelleopistolla. Aluksi tarkastellaan miimin ja pantomiimin eroja. Jouduin itsekin tarkastamaan ne Wikipediasta, vaikka olenkin käynyt Maya Tångeberg- Grischinin kurssilla ne aikoinaan oppimassa. Hän on opettamassa pantomiimin perusteita nyt joulukuussa Helsingissä, mutta ilmoittautumisaika on jo ohi. Liitän tähän kuitenkin työpajansa ohjelman :
http://www.teak.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=1072&tag#
Pantomiimistä on hyvä esimerkki Charlie Chaplinin Nykyaika-elokuvan laulu- ja tanssikohtaus, jossa Chaplin esittää välillä vanhaa miestä ja välillä nuorta naista kuvaillen aina roolinvaihdon yhteydessä kulloistakin hahmoa muutamalla eleellä.
Miimissä taas eleiden avulla luodaan illuusio jostain esineestä, jonka kanssa voidaan alkaa toimia näyttämöllä. Yksinkertaisin miimi lienee se, kun olet ottavinasi kämmenotteen olemattomasta lasista ja sitten käden liikkeellä saat aikaan sen vaikutelman, kuin joisit tuosta lasista.
Tämän tietoiskun jälkeen ne normaalit seitsemän hauskuuttamisen periaatetta, jotka ovat tällä kertaa verbaalikomiikkaa. Miimi vaatii nimittäin yllättävän paljon harjoittelua ollakseen luontevaa, joten välillä on hyvä käyttää sanojakin, ettei aivan turhaudu pelleillessään :
Osuva vertaus
Ontuva vertaus
Havainnointi
Ihmettely
Mediasitaatti
Runositaatti
Laulusitaatti
Havainnoinnin koomisuudesta hyvä esimerkki on ”Vieraalla maalla” –elokuvan kaksiääninen toteamus Pohjanmaan lakeuksien keskellä : ”Ei täällä ole järviä.”
Lisää miimin ja pantomiimin maailmasta saat tietää ensi torstaina.
Pelleilemisiin,
Pelle
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.